Tuuloksen kellotapulin paanukaton uusinta v.2025

Tänä kesänä kirkon kellotornin kauneus on valitettavasti osittain piilossa, sillä sitä ympäröivät rakennustelineet ja muovipeitteet. Syynä on historiallisen rakennuksen paanukaton korjaus, joka tehdään perinteisin menetelmin.

Ensin viikon ajan rakennettiin telineitä, ja 30.6.2025 aloittivat Uusikaarlepyyn katon ammattilaiset paanujen uusimisen.

Vanhojen paanujen alta löytyi merkintä, jonka mukaan katolla oli viimeksi työskennelty täsmälleen 75 vuotta aikaisemmin. 

Työt alkoivat purkamisella. Vanhasta katosta löytyi neljä merkintää: 

• 25.6.1950: "Korean sota alkoi, Pentti H. Matti G." 

• 30.6.1950: rakentajaksi mainittu Pentti Hymander. 

• Matti G oli jättänyt myös kokonaisen allekirjoituksensa, mutta sukunimi oli vaikealukuinen. 

• Adolf oli myös tehnyt oman puumerkkinsä, nykyiset rakentajat häntä manasivat, ettei olisi saanut katolle päästää, sillä hän löi paanut neljällä naulalla, kun muut laittoivat yhdellä tai kahdella. Oli kova työ saada Adolfin paanut irti.  

Yksi paanu myös löytyi edellisen remontin ajoilta, kaiverruksella 1820. Muutama 1800-luvun takorautanaula otettiin myös talteen. 

Kellotapulin kaunis muotokieli aiheutti haasteita, kun kaareviin kohtiin oli saatava paanut sopimaan. 

Museoviraston valvonnassa materiaalit tulee olla alkuperäisiä, joten juhannusta ennen on käyty keräämässä suuri määrä eheää koivutuohta kuunkierron mukaan aluskatteeksi. -50 –luvulla käytetty huopa aluskatteena mädännytti paanut ennenaikaisesti. 

Yhden yllätyksen tarjosi vielä ylin sipuli, kun paanujen alta löytyi luukku. Aikoinaan vastaavia rakennettiin tervausta helpottamaan.  

Paanut on valmistettu käsityönä Pohjanmaalla, Uusikaarlepyyn katon tehtaalla. Niitä ei voi tehdä mistä tahansa puusta: parhainta on hitaasti kasvanut, parisataa vuotta vanha mänty tai haapa. Paanut tehdään sydänpuusta, ja kasvunopeus vaikuttaa puun syiden tiheyteen ja kestävyyteen. Pintapuun osuus vaihtelee kasvun ja iän mukaan. Sopivaa puuta on saatu muun muassa Ahvenanmaalta.   

Paanut ovat 60 cm pitkiä, ja niitä on valmistettu sekä suoria että kaarevia muotoja varten. Vaikka paanujen määrä lasketaan etukäteen, käytäntö ja laskelmat eivät aina täsmää, joten välillä on täytynyt odottaa uusia toimituksia. Haljenneet paanut eivät kelpaa käyttöön, vaan ne kierrätetään asianmukaisesti.  

Asennuksen jälkeen katto vielä tervataan kotimaisella tai ruotsalaisella tervalla. Kotimaisia tervankeittäjistä tahtoo olla pulaa.  

Katon uusimisesta vastasivat lupsakat perinnerakentamisen ammattilaiset: Valkoisessa kypärässä Tero Myllymäki, sekä Jussi Viiperi ja Ari Jokela.

Tervauksen suorittavat vielä toiset Uusikaarlepyyn katon tiimin miehet.  

Seuraavaa katon korjausta ei tehdä aivan pian. Nyt tehdyn työn ansiosta kirkon kellotornin katto saa kestää rauhassa vielä pitkälle tulevaisuuteen. Paanut on valmistettu ja asennettu perinteitä kunnioittaen, ja oikein hoidettuna tällainen paanukatto kestää jopa parisataa vuotta. 

Seuraavat mestarit, jotka nousevat telineille uusimaan tätä kattoa, eivät ole vielä edes syntyneet. Tämä työ jää siis tulevien sukupolvien tehtäväksi.